Yhteistyössä Verson puoti.
Viimeiset päivät ennen lomaa! Mitä lähempänä se on, sitä vaikeampi sitä on odottaa. Mieli haikailee jo vapaapäiviin ja univajeesta kärsivät aivot kaihoavat hitaita aamuherätyksiä. Lomaviikot täyttyvät suunnitelmista ja toiveista tehdä kaikki ne asiat, joita töissä ollessa ei ehdi tai jaksa tehdä. Pieniä reissuja on tiedossa useampi, kirjoja iso kasa lukemista odottamassa, ompelusuunnitelmat varsin mittavia, lasten viihdytykseen suuret suunnitelmat... Ja kun tarkemmin asiaa mietin, tajuan, kuinka epärealistista ja stressaavaa on suunnitella ja ohjelmoida loma liian tarkasti.
Lasten kanssa lomailu on yhtä aikaa ihanaa ja kamalaa. Sorrun ihan liian usein siihen, että luon mielessäni ihania visioita perheidyllistä erilaisten lapsuutta rikastavien elämysten ja kasvatuksellisten näkökulmien äärellä. Jännä juttu, kun kukaan muu perheessä ei vaan tätä samaa mielikuvaa jaa eikä arvosta suuria suunnitelmiani, joten lopputuloksena on usein silloin tällöin äitihenkilö manaamassa typeriä kanssaihmisiään ja kiljumassa, ettei enää ikinä järjestä mitään.
Niin että nyt päätän jo ennen lomaa tehdä toisin. En suunnittele liikaa, jätän mahdollisuudet auki. Aina ei tarvitse olla kummempaa ohjelmaa, vaan spontaani metsäretki koirien ulkoilutuksen varjolla toimii ihan yhtä hyvin. Tai se, että leikkipuisto- ja lounastreffien sijaan kaverit tulevat meille leikkimään ja syömään kaupan pinaattilettuja. Välillä taas ihan parasta on istuttaa lapset Disneyn ihmeiden äärelle ja paeta itse ompsuun. Mikään muu ei ole pakollista kuin se, että muistan syöttää lapset (ja itseni) riittävän tiuhaan, jottei nälkäkiukku iske. Eiköhän tästä ihan kelpo loma tule.
Sain testattavakseni Verson puodin Paula-tunikan kaavan, joka on Susanna Salmelan käsialaa ja heidän ensimmäinen myynnissä oleva kaavansa. Tykästyin kuvan perusteella malliin ja toteutukseen valitsin yhden kangasrakkauksistani, Paratiisin universumi-kankaan. Kaavan mukana ei ollut mittataulukkoa ja valitsin suoraan L-koon. Malli on kuitenkin melko väljä ja sain sitä lopulta kaventaa niin sivuista kuin hihoistakin useita senttejä.
Koska Verson puoti on yksi lemppareitani, olisi ihana sanoa, että Paulasta tuli uusi suosikkini. Harmi kyllä tuo kaava ei kuitenkaan minun päälleni istunut sellaisenaan. (Olen nähnyt samalla kaavalla tehtyjä tunikoita muilla ilman ongelmia, josta voi päätellä pulman olevan minun kropassani kaavan sijaan.) Kaavan mukaisesti taskut jäivät minulla liian ylös ja aiheuttivat hurjan vedon, joten jouduin ne leikkaamaan kokonaan pois. Pysty"viikset" jäävät edelleen aika pahasti kylkiin, sillä minun muodoillani myös leikkaus vaatisi muotoja. Tämä ei todellakaan ole ainutkertainen ongelma, vaan suurin syy siihen, miksi ompelen lähes kaikki vaatteeni yhdellä ja samalla, mittojen mukaan tehdyllä, kaavalla.
Sen sijaan helmassa olevista solmimisnauhoista tykkään kovasti! Niitäkin muokkasin sen verran, että käänsin ne ohjeesta poiketen, sillä en henkkoht välitä raakareunoista vaatteissa. Ohjeen mukaan raakareunalla tehtynä tunika on kyllä supersimppeli tehdä, sillä käänteet tulee vain pääntielle ja hihoihin.
Muokkailun jälkeen tästä tunikasta tuli tosi mukava ja erittäin käyttis, joka on jo useamman kerran minulla töissäkin ollut päällä. Paula-kaavan voisin sanoa olevan rento ja moneen tarpeeseen sopiva, yksinkertainen ja helppo ommella, minun mutkilleni vain vähän epäsopiva.
Mukavaa sadepäivän iltaa ♥