Quantcast
Channel: Punatukka ja kaksi karhua
Viewing all 367 articles
Browse latest View live

Talviuni- softshelltakki tytölle

$
0
0

















Tässäpä sinulle takin ompelun lyhyt oppimäärä. 

Osta kangas ihastuksissasi ja unohda se vähintään vuodeksi. Kun lapsi kasvaa ulos entisestä takistaan, kaiva kangas esiin ja mittaile hädissäsi, että riittääkö se. Istu varmuuden vuoksi useampana iltana kaavalehtiä selaillen ja kahden vaihtoehtoisen mallin välillä arpoen. Päädyttyäsi niistä toiseen, piirrä se kaavoiksi. Vertaa kaavoja vanhaan takkiin ja totea niiden olevan ihan saman kokoisia (Ottobren 110 on hyvin sama kuin Jujunan 116). Hoputa lapsi iltapuuhistaan luoksesi ja ota mitat arvioidaksesi uudestaan takin koko. Muutakin mieltäsi yhtä äkkiä ja kaiva kolmas takkimalli esiin. Piirrä uusi kaava. 

Etsi tarvittavat tilpehöörit omista jemmoistasi ja iloitse, kun vetoketjukin löytyy sopivassa värissä ja mitassa. Mene kangaskauppaan ostamaan uusi vetoketju, kun lapsi ilmoittaa ainoastaan vaaleanpunaisen käyvän hänelle. Levittele kangas lattialle ja asettele kaavoja leikkuusuunnitelmaa pohtien. Leikkaa varovasti. Yritä päästä sen yli, ettet tajunnut kohdistaa kappaleita vetoketjun kohdalla.

 Käytä useita tunteja aikaa vetoketjutaskujen mallailuun ja ompelemiseen, koska aina heittää pari milliä. Tuuleta, kun lopulta onnistuu. Istu iltamyöhällä silmät ristissä ja aivot juntturassa miettimässä ompelujärjestystä, kunnes tajuat, että fiksumpaa olisi mennä nukkumaan. Ompele takkia sauma kerrallaan, sillä aina vauhtiin päästyäsi joku tarvitsee jotakin ja joudut keskeyttämään. Jatka sinnikkäästi. Ompele, pura, ompele siistimmin. Sovitusvaiheessa voihkaise huomatessasi, että olisihan se takki voinut olla seuraavassakin koossa. Lopulta ompele ompelumerkin viimeisinkin pisto. Silittele valmista takkia onnellisena ja pidä kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että lapsikin rakastuu siihen.

 . . . . . 

Vähempikin kuvamäärä olisi varmasti riittänyt tämän takin esittelyyn. Rajaaminen oli kuitenkin hirmuisen vaikeaa, sillä a) hyviä kuvia oli valtava määrä ja b) takista tuli mielestäni ihan tavattoman suloinen. Suurin tekijä on varmasti tuo Nuppu print companyn ihastuttava kuosi, mistä ommeltuna mikä vaan olisi kaunista. Toisekseen Tinttaraa on vaan niin ilo kuvata ♥ Vaikka ompelu ei sujunutkaan tanssin kepeydellä, palkitsee lopputulos kaiken vaivan.

Takin kaava on Ottobresta 4/2015. Valitsin kooksi 116, mutta lyhensin sitä noin 5 cm. Valmiin takin kanssa mietin, että olisihan sitä voinut tehdä kokoa suuremmankin, sillä kasvunvaraa ei juuri ole. No, ompelen uuden sitten, kun tämä ei mahdu enää. Tein malliin pieniä muokkauksia taskujen, hihansuiden ja alavarojen suhteen. Huolittelut tein vinokanttinauhalla, niin takki on sisäpuoleltakin esittelykelpoinen. Siihen huolittelutekniikkaan voit tutustua täällä. Koska yksityiskohdat viimeistelevät takin, ompelin rintaan sopivan sävyisen Ommelkuplan merkin ja helmaan lisäsin tietenkin oman, Datanorpan toteuttaman nahkapaperisen ompelumerkkini. 

Jos softshell- kankaan ompeleminen kiinnostaa, mutta arveluttaa vielä, voin kannustaa sinua kokeilemaan! Kangasta on helppo käsitellä, se kulkee hyvin paininjalan alla eivätkä reunat rispaannu. Kuosivalikoimakin alkaa olla reilu, sillä kuviollisia softshellejä löytyy jo monesta kangaskaupasta. Välikausitakkiin tai -haalariin oivallinen materiaali.

Sisulla ja lämpimillä syystamineilla kohti uutta tuulista viikkoa just Siulle ♥

Ps. Tuo Tinttaran panta on myös itse tehty, ohje löytyy Klompelompen ensimmäisestä neulekirjasta.


Lotta dress leopardipilkuilla

$
0
0









Viikko sitten perjantaina tapahtui jotain ilahduttavan ihmeellistä! Työn ja tunteiden täyteisen päivän päätteeksi sain nauttia pari tuntia yksin olosta kotona, kihartaa rauhassa hiuksia musiikkia kuunnellen ja istahtaa hetkeksi neulomaankin. Valmistauduttuani suuntasin ystäväni kanssa ravintolaan syömään, missä palvelu pelasi, ruoka oli erinomaista ja seura vielä parempaa. Ilta huipentui Olavi Uusivirran keikkaan, jota olen odottanut jo vuosia pääseväni katsomaan ja mikä olikin melkoinen taideteos. Ihana, voimauttava ilta!

Mikä siinä sitten oli niin ihmeellistä? Uskomaton tunne vapaudesta ja siitä, että elämä voi viimein alkaa taas olla entisellään ♥ Oli ihmisiä ympärillä ja lähellä, oli naurua ja ilmassa väreilevää odotusta. Oli mahan pohjassa jymisevä basso ja kajareitten pauhu, oli livemusiikin riemu ja ilmassa heiluvia käsiä. Oli rytmi, joka pakotti liikkumaan mukana ja tunteen suuruudesta kirpoavat kylmät väreet. Mikä valtava voima voikaan olla ihmisjoukolla ja musiikilla, joka tuntuu kehossa asti. Tuota tunnetta en ollut edes tajunnut kaipaavani niin kovasti, ennen kuin sain jälleen kokea sen! 

Keikkavaatteenani ei suinkaan ollut kuvissa näkyvä mekko (vaan itse asiassa tämä), mutta esittelenpä tämän koltun nyt kuitenkin. Leopardipilkullinen viskoosi kiljui nimeäni jo pari vuotta sitten Eurokankaan palalaarissa odottaen hetkeä, jolloin opettelen ompelemaan itsellenikin joustamattomista kankaista. Nyt päätin antaa Tilly and the buttonsin Lotta dress- kaavalle toisen tilaisuuden ja tehdä itselleni mekon syyspäiviä ajatellen. Aiemman Lotta- mekon tein kesällä (klik) ja jouduin muokkaamaan mekkoa ompeluvaiheessa ihan tosi paljon. Lopputulos oli silloin kuitenkin kiva ja sain vaatteen asettumaan hyvin. En tiedä mikä tässä nyt tökki erityisesti, mutta muokkaamisesta huolimatta tämä mekko jäi aika tätimäiseksi. Hihoja lyhensin reilusti ja kavensin yläosan pussitusta, lisäsin valenappilistan ja helman runsaudesta poistin reilusti, mutta en silti osannut toistaa edellisen kerran onnistumistani. Tykkään kuitenkin kuosista sekä väristä ja totesin mekon epäkohdistaan huolimatta olevan varsin käypänen villatakin kanssa. Mitä mieltä Sinä olet, miten muokkaisit mekkoani?

Voimauttavia hetkiä ja iloa lokakuulle ♥

Ihana Suomu-villapaita

$
0
0











Joskus sitä yllättää ihan itsensäkin. Ajatuksen tullessa ensi kertaa mieleen sille ehkä naurahtaa. Kun idea ei suostukaan poistumaan, sille on pakko uhrata vähän enemmän pohdiskelua. Kyseenalaistaa ja todeta, että eiiihän tällaista ole ennenkään ollut, oletko ihan varma nyt. Lopulta kuitenkin myöntyy antamaan tilaisuuden ja kokeilemaan jotain erilaista huomatakseen, että idea olikin ihan täysosuma!

Löysin kesällä Instagramista ihanan @Neuloosisko tilin ja heidän suunnittelemansa Suomu-villapaidan. Tiesin heti sen nähdessäni, että siinä on seuraava paita, jonka tahdon neuloa. Muiden tekemiä, toinen toistaan kauniimpia paitoja alkoi näkyä instassa ja pyörittelin mielessäni itselleni ominaisia väriyhdistelmiä; harmaata, keltaista, pinkkiä, luumua ja mustaa. Mielessäni alkoi kuitenkin välkkyä jotain ihan uutta ja kesän lopulla tiesin tahtovani yhdistää vaaleanroosaa karamellin tai kanelin ruskeaan. Kolmannen värin löytäminen oli hankalampaa, joten hyödynsin Pinterestiä hakemalla erilaisia sävypaletteja. Yhdistelmä syntyi lopulta vahingossa, kun huomasin lankakorissa vierekkäin pojan villapaidasta jääneen sinivihreän kerän ja sukkia varten ostamani roosan langan. Perfect match! Niihin sopiva  ruskeakin lanka löytyi nettiä kahlaamalla.

Ruskean, roosan ja sinivihreän liitto oli villi kortti, jollaista ei vaatekaapistani ole ikinä löytynyt. Eri tavoin pehmeä ja murrettu kuin yleensä käyttämäni värit. Ruskea on itse asiassa ollut retrokauteni jälkeen syvällä pannassa, mutta nyt näköjään tekemässä vahvaa paluuta. Nyt kun paita on valmis, on se suuri rakkauteni, ihan lempparineuleeni ♥

Lopuksi vielä käytännön speksit paidasta. Ohje on siis neulovien sisarusten, Lauran ja Liisan, eli Neuloosiskon käsialaa ja tällä hetkellä saatavilla Ravelrystä maksullisena (omani ehdin tallentaa fb-ryhmästä ennen Ravelryyn siirtoa). Inspiraationsa tämä kaunis malli on saanut merenneitojen pyrstösuomuista (ihanaa, Pieni merenneito onkin aina ollut lempparini ♥) ja suunniteltu Lettlopi-langalle. Omaani käytin kuitenkin Dropsin Merino extra finea sävyissä setri (42) ja metsänvihreä (37) sekä 7veljestä vaaleanpunaista. Neuloin koon L/XL 4,5 mm puikoilla (uusitussa ohjeessa koot on erotettu). Muokkasin ohjetta lisäämällä takaosaan lyhennetyt kerrokset sekä siirsin hihoja (ehkä aavistuksen liikaa) takakappaleen puolelle. Paita asettuu kivasti päälle ja tuntuu iholla pehmoiselta.

Lämpimiä tunnelmia sunnuntaihisi just Siulle ♥

Merinovillasta talven lämpimin kerrasto

$
0
0








Ei hyvät pyhät mikä kooma täällä vaivaa. Aamuinen pimeys, iltapäivien hämäryys, kiireellä töihin, kiireellä kotiin ja iltakin tukka putkella, Vuorokaudessa ei vaan kerrassaan ole riittävästi tunteja, tiedät ehkä tunteen? Kaiken kruunaa järisyttävä väsymys, jonka takia iltaompelut on ollut pakko vaihtaa nukkumatin houkutteluun. Meillä on nimittäin tuon unihiekan heittäjän kanssa jokin välirikko, mikä raastaa hermoani aika lailla. Olen aina ennen ollut loistava nukkuja, mutta nykyään uni ei tahdo tulla millään. Ehkä se on stressi mikä siellä takaraivossa nakertaa, vaikka kuinka yritän sen karistaa pois.

Kässäilemättä en ole kuitenkaan ollut, en suinkaan. Lankaterapia on ollut ihanaa vastapainoa hektiseen arkeen ja Instagramissa olenkin jo kertonut Taitolähettilään pestistäni yhteistyössä Taito Etelä-Suomen kanssa, jonka ansiosta olen päässyt kokeilemaan erilaisia kädentaitoja. Blogiin teen siitä postauksen loppuvuodesta, kun homma tulee päätökseen. Kurssien välissä sukkapuikot ovat viuhuneet, pieniä kehyslaukkujakin olen ommellut useamman ja seuraavana vuoroaan odottaa omien työvaatteiden päivitys.

Olen jo pari vuotta haaveillut merinokerrastosta, mikä olisi lämpöisyyden lisäksi kaunis. Tänä syksynä investoin veronpalautusten saapuessa Ommellisen ihanaan villaan ja kerrankin olin ajoissa. Monena syksynä merinot on nimittäin myyty loppuun ennen kuin itse olen niitä ehtinyt napsutella ostoskoriin! Tilasin villaa 1,5 m ja se kului tähän settiin melko tarkkaan. Kuosi on tietenkin vanha kunnon Babushka roses okra/harmaana.

Alaosan tein vanhalla legginskaavallani ja yläosan omalla trikoopaidan kaavallani. Korkean poolokauluksen lisäsin kankaan riittävyyden mukaan ihan suorakaiteen muodossa. Se on osoittautunut ihan loistoideaksi, sillä nyt en erillistä huivia tarvitse takin kauluksen alle. Tämä asu on tosiaan lämmin ja pehmoinen ja ihan kotiasujen aatelia. Paitaa voin kuvitella pitäväni myös esim. farkkujen kanssa. 
Millainen on Sinun luottoasusi syksyn ankeutta vastaan?

Rentoa ja lokoisaa viikonloppua just Siulle ♥

 

Elf on the shelf - 38 ideaa tonttujen puuhiin

$
0
0

 



Joko teillä odotellaan tonttuja keppostelemaan ja hupsuttelemaan? Meillä odotellaan, suorastaan malttamattomina! Jo kahtena edellisenä vuonna omat kotitonttumme Taneli ja Urpo ovat seikkailleet joulukuisina öinä ja villinneet lapsia niin, ettei nukkumisestakaan tahdo tulla mitään. Joulukuun ensimmäiseen valmistautuminen alkaa meillä jo marraskuun puolella, kun tonttuovi ilmestyy vakiopaikalleen ja tilpehöörit sen ympärillä lisääntyvät vähitellen. Tontut ovat jo jättäneet pari kirjettä tänäkin vuonna, mutta näyttäytyvät vasta joulukuussa.

Jekkuilevat Elf on shelf- tontut ovat olleet jo useamman vuoden yksi joulun hittejä ympäri maailman. Suosio ei synny tyhjästä; onhan se nyt ihan superhauskaa ja jännää lapsista etsiä tonttuja aamulla ja hihittää niiden tempauksille. Ja vanhemmat toki ihmettelevät asiaankuuluvan hämmästyneinä mukana... Tässä postauksessa jaan teille omat vinkkini alkuun pääsemiseen sekä tonttujen temput viime vuosilta. Nappaa ideat, keksi itse lisää ja tuo jouluun lisäripaus taikaa ♥

Alkuperäinen amerikkalainen tonttu on muovinaamainen, punanuttuinen ja taivuteltavilla raajoilla varustettu ja nykyään niitä myydään jopa huoltoasemilla. Jos haluat jotain muuta, sopii seikkailemaan mikä tahansa tonttu- tai miksei joku muukin -hahmo. Eduksi on sopiva koko, ei liian iso eikä liian pieni, sekä mahdollisuus asetella käsiä ja jalkoja eri asentoihin. Tonttuja voi olla yksi tai useampi. Tyypit voivat joko tehdä pelkästään temppujaan tai jättää myös kirjeitä lapsille. Yölliset puuhat voivat olla vihjeitä tulevan päivän tapahtumista, kuten piparimuottien tai askartelutarvikkeiden kanssa touhuilu ennakoivat leivontaa tai korttien tekoa. Tontuille voi luoda erilaisia persoonia; esimerkiksi meillä Taneli on ahkera tarkkailija ja Urpo hömelö, joka joutuu moneen pulaan. Tontut voivat tehdä perinteisiä jouluaskareita, hassutella tai olla kovinkin ilkikurisia. Mitä hullumpia jutut ovat, sitä enemmän lapset riemastuvat!

  • Tonttu pulassa! Mikä tahansa paikka, mihin voi juuttua, pudota tai jäädä jumiin, sopii hyvin.



  • Tontut tuovat kirjeen Joulupukilta tai joltain muulta sopivalta tyypiltä.



  • Pelastustoimissa (ja pulassa)...



  • Tontut tekevät satuhierontaa toisilleen ja kehottavat myös perhettä ottamaan satuhieronnan iltaohjelmaan.


  • Tontut kahvittelevat lelujen luona.


  • Irtosilmät hedelmäkulhossa viihdyttävät takuulla.


  • Vaahtokarkkien paahtamista kynttilän yllä.


  • Tontut tuovat lapsille/ perheelle jotain tarpeellista.



  • Pipareiden puutteessa kuorrutetta voi levittää vaikka hapankorpuille.


  • Tontut lukevat satuja pehmoille.



  • Paketointipuuhat eivät suju odotetusti.



  • Kaninloikka- peliin on helppo humpsahtaa.


  • Tontut voivat tuoda kuusen yllätyksenä sisään tai koristella sen omalla tavallaan.




  • Elokuvan katselua poppareiden kera.



  • Tonttujen pallomereen ei mahdu muut, mutta HopLop-liput ilahduttavat.


  • Tontut tekevät enkeleitä puurohiutaleisiin (tai sokeriin, jauhoon...).


  • Korttien askartelu kuuluu joulupuuhiin.



  • Lumiukkosoppa-ainekset valmiudessa.


  • Kenkäjuna ja lelut kyydissä.


  • Napeista saa monenlaisia kuvioita.



  • Joulusaunaan lisukkeita tarjolla.


  • Tonttujen kilpa-ajot.


  • Karkkihampparit tekeillä.


  • Tontut pakenivat kaasuvaaralta turvaan. (Tämä oli lapsista kaikkien aikojen hitti.)


  • Jouluisia tehtäviä lapsille.


  • Karkkiöverit!


  • Lumiukon kehno loppu.


  • Tontut kilpailee pokemoneja vastaan.


  • Karkkikepit kateissa.


  • Sokeripaloista lumilinna.


  • Karkkitaikaa Skittles-karkeilla ja kuumalla vedellä.



  • Hammastahnalla voi kirjailla peileihin tai ikkunaan.



  • Kynttilät vaihtuivat porkkanoihin.


  • Lautapelit toimii aina.


  • Vessapaperin koristelua.


  • Klassista joulun taikaa; mantelit upotetaan sokeriin ja seuraavana päivänä yllätys paljastuu.



  • Jouluaattona tontut voivat tuoda puuhaa päivän kuluksi tai pienet lahjat lapsille.




Löysitkö Sinä omat lempparisi tai onko tarjolla muita hauskoja ideoita? Joulukuuta odotellessa, instan puolella pääset seuraamaan taas meidän tonttujen temppuja ♥

DIY Pipipupu - sisältää ohjeen ja kaavan

$
0
0

 




Välillä postaus juuttuu pitkäksi toviksi koneen uumeniin ja niin kävi näille pupusille. Nyt on kuitenkin aika tuoda esiin tämä söpö ja välillä kovin tarpeellinen Pipipupu! Tämä sopii hyvin myös joulupakettiin ♥

Juhlimme kesän alussa Tinttaran syntymäpäiviä puputeemalla ja miettiessämme kavereille annettavia muistamisia, sain ajatuksen pupun muotoisista hernepusseista. Herneet vaihtuivat kuitenkin kauranjyviin, jotta pupulla olisi myös oikea käyttöfunktio ja niin siitä tuli Pipipupu. Pipipupu on siis lämmitettävä tai jäähdytettävä kauratyyny ja sen tehtävä on nimensä mukaisesti helpottaa kolhuissa tai vaikkapa kasvukipuja. Pupu on sopivan kokoinen lapsen käteen ja söpö ulkomuoto houkuttelee ottamaan sen käyttöön pipin sattuessa.

Pipipupun kaavan ja ohjeen voit ladata TÄSTÄ. Pupu ommellaan peruspuuvillasta, mikä kannattaa pestä  tai silitysraudan höyryllä kutistaa ennen leikkaamista (itse unohdin tämän ja mikrosta tuli ulos pienempi pupu kuin sinne laittaessa). Ompelu suoralla ompeleella - muista kääntöaukko! -  ja reilut aukileikkaukset kaareviin reunoihin ja korvien kulmiin. Kasvot voi piirtää kangastussilla tai ahkera voi myös kirjoa ne. Kauranjyviä saa perusmarketeista ja pupu täytetään niillä suppiloa apuna käyttäen. Kääntöaukon sulkemisen jälkeen pupunen on valmiina töihin!

Pipipupun voi joko lämmittää mikrossa tai jäähdyttää pakastimessa, kumpi vaan tuntuu lapsesta paremmalta. Lämmitettäessä pitää muistaa laittaa vesilasi mikroon mukaan, jotta säästytään kärähtämisiltä. 

Iloisia ompeluita ja joulukuun odotusta ♥ Meillä ainakin on täällä kovin malttamatonta väkeä jo...


Unikko- villasukat ja tikapuutekniikan opettelua

$
0
0











On pitänyt aika tiukasti pitää itsensä pimennossa ja poissa somesta, jos on voinut välttyä huomaamasta, että Marimekko ja Unikko on tämän syksyn The Juttu. Unikot alkoivat viehättää myös omaa silmääni ja nähtyäni instassa tarpeeksi monet Unikko-villasukat, en voinut enää vastustaa niiden tekemistä. Inspis oli muhinut jo pidempäänkin, mutta pitkät langanjuoksut ja epäsäännöllinen kuvio kirjoneuleessa arveluttivat. Lopulta päätin tarttua tikapuuhaasteeseen ja selättää sen. Unikko-sukkien ohje ja kaavio löytyivät Diy projects_finnish-blogista.

Tikapuutekniikkaa käytetään neuleessa silloin, kun neulotaan vähintään kahdella värillä ja kuvion koon takia langanjuoksut olisivat pitkiä. Normaalin neuloksen takapuolelle lisätään ylimääräisiä tikapuusilmukoita, jotka neulotaan nurin. Neuleen nurjalla puolella tikapuut näkyvät pystyriveinä oikeita silmukoita. Tikapuurivejä on hyvä tehdä riittävän tiuhaan, jotta neule ei kiristy. Itse tein tikapuiden väliin viisi silmukkaa ja se oli ehkä silmukan verran liikaa. Hyvä ohje tekniikan opetteluun löytyy täältä.  Käytin 7veljestä-lankaa ja puikkokokoa 3.

Vaikka ohjeet olivat hyvät, jouduin alkuun kiristelemään vähän hampaitani tikapuiden haltuun ottamisessa. Oli vaikea hahmottaa aluksi mikä on tikapuusilmukka ja mikä taas kaavioon kuuluva sekä tajuta vaihtaa tikapuusilmukkalangan väriä sen mukaan, kummalla värillä neuloin. Mainittakoon, että jos kuvion kohta on valkoisella, tehdään tikapuu mustalla ja päinvastoin. Itseäni helpotti kovasti seuraavat tekijät: 1) tulostin kaavion kahtena kappaleena ja merkitsin puikkojaon kaavioon, 2) väritin kaaviosta rivejä sitä mukaa kuin neuloin ja 3) laitoin silmukkamerkin ennen jokaista tikapuusilmukkaa. Tekniikan oppimisesta kielii se, että ensimmäisen varren kanssa puuhastelin lähes viikon, kun taas seuraava valmistui kahdessa illassa. 

Ja nyt minulla on upeat sukat! Olen koko syksyn neulonut lahjaksi meneviä villiksiä, mutta nämä aion todellakin pitää ihan itselläni ♥

Hei nyt ihan superkivaa joulukuun aloitusta just Siulle ♥! Tänne tuli talvi ihan kertarysäyksellä, vähän liiankin kanssa, mutta onpahan ainakin jouluinen maisema...

Pikkusuomu- villapaita pojalle

$
0
0








Joulukuu, paras aika vuodesta! Tänä vuonna minua jouluttaa ihan hurjasti ja pää pursuilee ideoita lahjoista, koristeluista ja muista joulun käsitöistä. Mutta - ja iso MUTTA onkin - aika ei riitä! Päivät kuluvat hujahtamalla töitä tehden ja illatkin samoin tein... Yritän venyttää iltoja ja varastaa vartin sieltä ja vartin täältä, neuloa lahjasukkia ja ommella paitaa ja mekkoa ja ja ja ... No, ehkä on järkevintä hengittää syvään, tehdä vain sen mitä ehtii ja keskittyä joulun tekemisen sijaan siitä nauttimiseen. Käyn kiivasta keskustelua itseni kanssa siitä, kumpaa esimerkiksi lapset mielummin muistelevat isoina; äitiä, joka teki hirveän hienoja kierrekynttilöitä vai äitiä, joka istui pelaamassa heidän kanssaan. Taidan yrittää ehtiä tehdä molemmat ♥

Jouluaskartelujen välissä en malta olla postaamatta tätä ihanuutta! Pääsin marraskuun lopulla työreissulle pariksi päiväksi (ihan superharvinaista herkkua!) ja bussimatkoja ja luentoja ajatellen oli tietenkin aloitettava sellainen helppo neule, jota pystyy neulomaan ilman suurempaa paneutumista. Valitsin Neuloosiskojen Pikkusuomu-neuleen, jonka tein meidän tokaluokkalaiselle murulle. Ehdin noiden päivien aikana neuloa koko alaosan ja hihat sekä kaarrokkeen neuloin itselleni epätyypillisen nopeasti, viikossa koko paidan! 

Poika oli siis toivonut jo aiemmin kaarrokeneuletta. Neulottuani itselleni Suomu-paidan, ihastuin malliin ja tämä lasten version oli helppo valinta pojallekin. Kaava löytyi maksutta Neuloosiskojen facebook-sivulta. Lettlopin sijaan käytin lankana Dropsin Karismaa (sävyt 73 petrooli, 21 harmaa ja 05 musta), mikä oli hieman ohueampaa kuin ohjeessa oli tarkoitettu. Karisma toimi erinomaisesti, mutta sitä kului muutama kerä enemmän kuin ohjeessa mainittiin. Neuloin paidan koossa 146/152, mikä istuu ihan täydellisesti meidän hoikan 140 cm poitsun päälle. Ja hän rakastaa paitaansa! Ihan parasta nähdä neule oikeasti käytössä lähes päivittäin ♥ 

Ihania joulukuun päiviä just Siulle!

Ps. Jos erilainen joulukalenteri kiinnostaa, niin voit seurata instassa mitä meidän kotitontut Urpo ja Taneli puuhailevat tänä vuonna.


Joulumuistamisia - tuunatut tulitikut ja lasimagneetit

$
0
0


♥ Kuosipaperit askartelua varten tarjosi Nuppu










Tämä on Käsityöblogien perinteisen joulukalenterin 20. päivän luukku. Eilinen luukku aukesi Villa Nannan luona ja huomisen luukun tarjoaa Kikiliakii.

Joko jouluvalmistelut ovat paketissa? Meillä on jo suuri osa lahjoista käärittynä, kortit lähetetty, saaristolaisleipää ja pipareita paisteltu ja maisteltu, joulupukin kanssa tärskyt sovittu ja kotia koristeltu jouluiseen malliin. Siivoaminen jää loppuviikkoon ja perinteiseen tapaan kaupassa juostaan todennäköisesti vielä aattoaamuna, mutta olen päättänyt jättää niistä murehtimisen sikseen ja keskittyä viime hetken neulelahjoihin. Koska kaikkea aikomaani en ehtinyt tehdä, lahjon osaa läheisistä lahjakortin muodossa, mikä on itse asiassa ihan hyväkin vaihtoehto. 

Pieniksi joulumuistamisiksi lasteni kanssa toimiville aikuisille innostuin tänä vuonna tekemään viime vuosina somen hurmanneita kierrekynttilöitä, joiden piti olla helppoakin helpompia. Juu ei ollut. En tiedä miten onnistuinkin tunaroimaan niin totaalisesti, mutta noin puolet ostamistani kynttilöistä päätyi kierrätysmatskuksi pakettien sijaan (instassa näitä mokia esittelinkin). Lopulta sain juuri riittävän määrän juuri riittävän sievästi kierrettyjä kynttilöitä aikaiseksi ja vähemmän sievät jätin omaan käyttöön. Oletko sinä onnistunut kierrekynttilöiden kanssa? 

Kynttilöiden kaveriksi liitin tulitikkuaskeja, joita tuunailimme Tinttaran kanssa päällystämällä jouluisesti. Timanttitarrat kruunasivat komeuden. Ihanat joulukuoseilla koristetut paperit ovat Nuppu Print Companyn nukkekotiaskarteluihin tarkoitettuja arkkeja, jotka sopivat ihan loistavasti tähän tarkoitukseen! Nupun kauniit kuosit minikoossa päätyivät  tällä kertaa tulitikkuaskien lisäksi myös lasimagneetteihin. 

Tein blogin alkuaikoina lasimagneetteja ensimmäisen kerran ja nyt vuosien saatossa suurin osa niistä on mennyt rikki. Oli siis hyvä syy tehdä uusia, silmää miellyttäviä ja suloisia magneetteja jääkaapin ovea koristamaan ja tietenkin pitämään tallessa niin ostoslistat kuin lasten taideteoksetkin. Nupun printit sopivat ihanasti magneetteihinkin lasikapussin suurentaessa kuvaa sopivasti. Ohje lasimagneettien tekemiseen löytyy täältä ja touhuun tarvitaan koruihin tarkoitettuja lasikapusseja, sopiva kuva ja läpinäkyvää liimaa sekä tietenkin magneettinappi. Mukavan meditatiivista puuhaa!

Ihanaa ja sopivan stressitöntä jouluviikkoa just Siulle ♥  

Justus & Selina-paita ja Amanda-mekko jouluksi

$
0
0



















Joulu juhlista jaloin on nyt paketoitu ja taputeltu, toivottavasti se oli sinulla toiveidesi mukainen ♥ Me saimme viettää iltaa perheen ja isovanhempien kesken, nauttia valtavasta määrästä ihan liian hyvää ruokaa ja joulupukkikin kävi meitä pihalla tervehtimässä. Viikon joululoma on tullut enemmän kuin tarpeeseen ja välillä olen jopa ottanut ihan rennostikin,  käsitöitä unohtamatta! Näillä eväillä pitäisi sitten jaksaa kesälomaan asti, huh.

Varsinaisen jouluvaatteiden ompelun jätin sikseen tällä kertaa, sillä sain kokeilla LillaLumilta itselleni ihkauusia kaavoja ja toisella niistä syntyi sopivasti juhlava, jouluaatoksikin kelpaava mekkonen Tinttaralle. 

Suloinen eläinpaita on ommeltu Justus &Selina- kaavalla ja siitä kokeilin ensimmäisenä tuota volangein somistettua mallia. Kankaana on Eläinystävämme-trikoo, jonka on suunnitellut Vera's Visuals. Tuo vehnän sävy sopi Tinttaralle täydellisesti! Koska kaava oli niin ihastuttava, ompelin myös kummitytölle joululahjan samalla kaavalla pidentäen helmaa mekkopituuteen ja käyttäen Mainelakeuden kangasta.  Justus&Selina-kaava on unisexmallia ja vielä jäi monta muuta muokkausvaihtoehtoa testattavaksi myöhemmin. 

Joulukelpoisen mekon puolestaan ompelin käyttäen Amanda-mekkokaavaa, jossa myös riitti erilaisia variaatioita. Itse olin etufrillojen kannalla, mutta Tinttara valitsi hulmuavat hihat. Niistä tulikin ihan hauskat ja neiti itse oli varsin tyytyväinen tyylikkääseen asuunsa. Molemmissa kaavoissa mitoitus sopi meidän tytsylle erinomaisesti pituuden mukaan valittuna. Kaikkiin näihin ompeluksiin laitoin pisteeksi iin päälle metallinhohtoiset ompelumerkkini, joita saa Datanorpasta (tämä ei ole maksettu mainos, tykkään vaan noista merkeistä ihan hurjasti!).

Hilpeää vuoden vaihdetta just Siulle, tavataan ensi vuoden puolella ♥

Ps. Vielä ehdit käydä osallistumassa instagramissa perinteiseen jouluarvontaan, jossa on jälleen palkintona Verson puodin lahjakortti! 
 

Jonsukat ja SikSakkia

$
0
0









Sukat kuin karkit! Olin sýksyllä hyvissä ajoin liikkeellä, kun halusin neuloa villasukat Tinttaran ihanalle eskariopelle joulumuistamiseksi. Ehdin keltaiset sukat melko pitkälle, kun neiti ilmoittikin, ettei väri sovi opelle ja kertoi toivomansa värikombon.  Kaupan kautta siis ja pinkkiä puikoille turkoosin ja mustan kera! Jatkoin kelta-musta-valkoiset kuitenkin tyytyväisenä loppuun, sillä ajattelin niiden olevan kivat rakkaalle ystävälleni joulupakettiin. 

Totesin jälleen olevani  myöhäisherännäinen käsitöissäni. Jonsukkia on näkynyt neulepiireissä jo useamman vuoden ajan, mutta nämä olivat minulle ensimmäiset sellaiset. Kyseessä on Jonna Nordströmin suunnittelema malli, joka nousi somessa hitiksi. Sen pohjalta hän on luonut monia uusia malleja ja tällä hetkellä ohjeita on jo useampi kirjakin. Näihin minun neulomiini versioihin löysin ohjeet Jonsukka- facebookryhmästä sekä jostain vanhasta sukkalehdestä. 

Turkoosipohjaiset ova perusmallia olevat Jonsukat, mustavalkoiset puolestaan SikSakkia Jonsukat. Kaikissa Jonsukissa tunnusomaista on yksinkertainen kirjoneulekuvio varressa, raidat kärkiosassa ja yksi raita tehostevärillä. Näitä oli kiva neuloa, sillä simppeli kaavio oli tosi helppo oppia ja neuloa eikä pitkiä langanjuoksuja tullut. Varresta tekee veikeän muotoisen ja hyvin pohkeeseen istuvan se, että resorin jälkeen lisätään muutama silmukka. 

Omasta mielestäni sukista tuli oikein kivat ♥ Oletko sinä neulonut Jonsukkia tai törmännyt niihin aiemmin?

Makoisaa viikonloppua just Siulle ♥

Ps. Näiden kuvaaminen karkkien kera oli sangen kiintoisaa, kun kaksi lasta ja koira kyttäsivät koko ajan vieressä herkkujen toivossa. Lapset saivat osuutensa kuvin jälkeen, koira ei.

Hattarainen-laukku: ohje ja kaava!

$
0
0





Ompelin kesällä itselleni olkalaukun lomareissuja varten. Kriteereinä oli soveltuvuus niin retkelle kuin kaupungille, näppärä koko isolla tilavuudella ja yksinkertaisen kaunis ulkonäkö. Silloin syntyi Hattarainen-laukku, joka on kerännyt kivasti huomiota niin livenä kuin somessakin. Lupasin silloin jakaa laukun ohjeen ja kaavan, ja nyt puolen vuoden jälkeen sain sen tehtyä viimein.

Laukkuun sovelsin Villa&Villan mainiota meikkipussiohjetta ja heidän luvallaan hyödynnän osia heidän ohjeestaan tässä. Kankaana minulla on tässä musta puuvillapanama /canvas, raidallinen puuvilla vuorikankaana sekä korkkikangas somisteena. Sivutaskun voi jättää halutessaan pois. Pyrin kirjoittamaan ohjeen mahdollisimman selkeästi, mutta kysy ihmeessä, jos jokin jää askarruttamaan.



1. Leikkaa laukun kappaleet. 
Päällikangas: 2 x sivukappale 22 cm x 16 cm, 1 x pohjakappale 42 cm x 10 cm (kaava leikataan taitteelta), 2 x vetoketjun reunakappale 30 cm x 5 cm (kaava leikataan taitteelta). 

Tukikangas kaikkiin edellä mainittuihin kappaleisiin. Saa olla napakka tuki, laita tarvittaessa pari kerrosta. Lisäksi pohjaan tukihuopa, leikkaa saumanvarojen verran pienemmäksi kuin pohjakappale.

Vuorikangas: 2 x sivukappale 22 cm x 16 cm, 1 x pohjakappale 42 cm x 10 cm (kaava leikataan taitteelta), 2 x vetoketjun reunakappale 30 cm x 5 cm (kaava leikataan taitteelta). Jos teet sivutaskun, leikkaa vuorikankaasta 17 cm x 25 cm kokoinen kappale.

Korkkikangas: pilvikuvio, hihnan kiinnikkeet 6 cm x 8 cm

Varaa myös vetoketju 30 cm + taskuun vetoketju 15 cm, kaksi 3 cm D-lenkkiä, kaksi 3 cm lukkohakaa, halutessasi hihnan pituuden säätökappale sekä hihnaa varten joko valmista nauhaa noin 130 cm tai kangasta 130 cm x 7 cm kaitale.



2. Silitä tukikankaat huolellisesti kappaleisiin kiinni. Silitä pohjaan ensin tukihuopa ja sen päälle vielä tukikangas.


3. Tee KAIKKIIN kappaleisiin hakkimerkit keskikohtaa merkitsemään kaikkiin reunoihin (taita kahtia ja leikkaa parin millin hakki taitteeseen).




4. Ompele ensin pilvikuvio etusivukappaleeseen käyttäen korkin väristä lankaa ja suoraa ommelta. Valmista samalla korkkiset hihnalenkit. Taita pitkiltä sivuilta noin 1 cm molemmista reunoista taakse ja tikkaa päältä molemmat reunat.
Kiinnitä samalla myös mahdolliset ompelumerkit.


5. Seuraavaksi ompele tasku. Ota toinen päällikankaan sivukappale ja jäljennä taskun paikka nurjalle. Ompele lyhyellä suoralla tikillä laatikon ympäri aputikkaus. HUOM! Ohjeen kuvaamisen jälkeen olen hoksannut helpommankin tavan tehdä tasku, joten voit tästä poiketen tehdä esim. näinkin.


6. Leikkaa suorakulmion keskeltä auki, mutta jätä päätyihin 1 cm (kuvan mukaiset kolmiot). Leikkaa siitä kohdasta kohti suorakulmion kulmia tikkaukseen asti, jolloin muodostuu kolmio päätyyn. 


7. Taita aputikkauksen kohdalta kangas ja silitä hyvin"laatikko auki".


8. Käännä kappale oikea puoli ylöspäin, mallaa taskun vetoketju kohdalleen aukkoon ja neulaa tarkasti kiinni (muista jättää vedin näkyviin aukon puolelle!). Ompele vetoketjupaininjalkaa käyttäen vetoketju paikoilleen kankaan reunoja pitkin.


9. Kiinnitä taskupussi. Neulaa taskupussikappaleen lyhyet sivut vetoketjun reunoihin kuvan mukaisesti eli kankaan oikea puoli tulee vetoketjun nurjaa puolta vasten. 


10. Ompele taskupussi paikoilleen vetoketjupaininjalkaa käyttäen.

11. Oikealta puolelta näyttää nyt tältä, kuten yläkuvassa.


12. Tee varmistusompeleet vielä oikealta puolelta kiinnittääksesi taskupussin kunnolla. Katso, ettet vielä ompele taskupussin sivuja vahingossa kiinni.


14. Käännä taas nurja puoli esiin ja taita taskupussi kohdalleen, taite muodostaa taskun pohjan. Ompele reunat suoralla.


15. Sitten siirrymme vetoketjun pariin. Ota toinen päällisen ja toinen vuorikankaan vetoketjureunakappaleista sekä vetoketju. Neulaa päällikankaan pitkä sivu vetoketjun toiseen reunaan oikeat puolet vastakkain. Lisää vuorikappale samaan nippuun niin, että sen oikea puoli tulee vetoketjun takapuolta vasten. Ompele vetoketjupaininjalkaa käyttäen nämä yhteen läheltä vetoketjua.


16. Käännä päällinen ja vuori sivuun kuvan mukaisesti ja silitä.


17. Toista sama toiselle vetoketjun reunalle.


18. Silitä vetoketjukappaleet huolellisesti "auki" (lopputulos yläkuvan mukainen). Tikkaa suoralla vetoketjun vierestä molemmista reunoista.


19. Lisätään korkkikankaiset hihnankannattimet. Pujota D-lenkki korkkikappaleen keskelle ja taita kahtia, ompele aputikkauksella päät yhteen. Tee samoin molemmille. Kohdista kappaleet  vetoketjun kohdalle molemmissa päissä ja ompele suoralla paikoilleen.

        
20. Kiinnitetään vetoketjukappale pohjakappaleeseen. Laita vetoketjukappale oikea puoli päällikankaan oikeaa puolta vasten ja vuorikankaan pohjakappale tulee oikea puoli vasten vetoketjukappaleen vuoripuolta vasten. Kohdista pohjan päädyn hakkimerkki vetoketjun keskelle. Kiinnitä nippu ompelua varten, ompeluklipsut ovat tässä erinomaisia.



21. Ompele suora ommel koko nipun läpi VAIN VETOKETJUN KOHDALTA!


22. Pyöräytä kappaleet kuvan mukaisesti niin, että päällisen pohja ja vuorin pohja ovat renkaina eri suuntiin. Seuraavaksi ommellaan päädyt kiinni siten, että päällisen osat ja vuorin osat pysyvät erikseen.


23. Neulaa vetoketjun reunoilta molemmat sivut niin, että päällisen kappaleet ovat yhdessä keskenään ja vuorikankaan keskenään. 


24. Ompele äsken neulatut reunat vetoketjuun asti. Kun ompelet päällikankaita, käännä vuorikangas hyvin pois tieltä ja päinvastoin. Ommeltavia lipareita on siis yhteensä kahdeksan tässä; vetoketjun molemmin puolin on sekä päälliset että vuorikankaat ja tämä kummassakin päässä (4 +4).

Ommeltuasi käännä pohja-vetoketjurinkula oikein ja prässää silitysraudalla juuri ommellut saumat litteäksi pohjan suuntaan.


25. Pidä edelleen vuorikankaan puoleinen pohjarinkula erillään ja kiinnitä päällikankaan toinen sivu. Nyt tarvitaan niitä keskikohtien hakkimerkkejä! Kohdista päällisen sivukappaleen yläreuna vetoketjukappaleen keskikohtaan, alareuna pohjan keskikohtaan. Sivuilla kohdista puolivälin merkki sekä ylempi merkki, johon kohdistuu pohjan ja vetoketjukappaleen välinen sauma. Klipseillä saat pidettyä paketin kasassa.



26. Ompele ympäri. Kulmissa ole tarkkana, ne pyöristyvät väistämättä.


27. Tee samoin toiselle päällisen sivukappaleelle. Ommeltuasi molemmat päällisen sivukappaleet, käännä laukku oikein päin ja tarkasta ovatko kulmat suht symmetriset. Tarvittaessa korjaa ja käännä sitten takaisin nurin päin. AVAA VETOKETJU AUKI!


28. Kiinnitä sivukappale myös vuoriin kohdistaen keskikohdat kaikissa reunoissa. Ompele ympäri.



29. Neulaa ja ompele myös vuorin toinen sivukappale. Jätä pohjaan kääntöaukko!



30. Käännä laukku oikein päin ja tarkasta lopputulos. Sulje kääntöaukko. Voit silitysraudan kanssa prässätä laukun reunat/ kulmat. 



31. Käytä valmista hihnaa tai valmista se itse. Leikkaa kaitale, silitä se pituussuunnassa puoliksi ja käännä taite molemmista reunoista sisään. Tikkaa molemmat reunat. 



32. Kiinnitä lukkohaka hihnan päähän joko ommellen ja /tai sisarniitillä. Jos haluat pituuden säätimen, pujota se ensin paikoilleen ja ompele päät sen jälkeen.



Hattarainen-laukkusi on nyt valmis! ♥ Jos tulee ihmetyksiä, kysy rohkeasti - teen parhaani auttaakseni! Jos ompelet oman Hattaraisen ja jaat sen Instagramissa, tägää @hannakatrie ja #hattarainenlaukku. 

Iloisia ompeluhetkiä!



 

Magnolia bloom - villapaita

$
0
0




Onko nyt hyvä hetki kiljua, että riittää jo lumen tulo? Onko ok olla aivan kypsä siihen, että pikkuinen autoni pyörii sohjossa aamuisin, kun tiet ovat vielä auraamatta? Voiko ahdistua kevyesti siitä, ettei ikkunasta näy kuin jäätävä lumivuori? Talvi alkoi jo saada minua puolelleen perheen yhteisten talviharrasteiden ja silmiä hivelevän huurteisen kauneuden ansiosta, mutta nyt kyllä palaan alkuperäiseen kantaani. Kevät tule jo, mielellään vauhdikkaasti vielä!

Jos tästä talvisäästä jotain iloa saan, niin ehdottamasti sen, että voi käyttää villapaitoja. Tämä Magnolia bloom- villis on kertakaikkisen ihana, mutta tosi lämmin! Ihastuin malliin ensinäkemälläni ja aloin suunnitella omaa toteutusta heti ohjeen saatuani. Minua viehättivät suuresti nuo pienet pompulat kaarrokkeessa, joilla yksinkertaiseen malliin on saatu uniikki ilme.  Ohjeen on tehnyt Camilla Vad ja se on ostettavissa Ravelryn kautta. 

Ohjeessa on suositeltu käyttämään kaksinkertaista ohutta villalankaa sekä kaksinkertaista mohairlankaa, yhteensä siis nelinkertaista lankaa. Luin monen neuloneen oman versionsa suoraan Dropsin Airista ja sekin olisi varmaan ollut ok. Päädyin kuitenkin omien langanvahvuuslaskelmieni perusteella ostamaan New Cedro-villalankaa ja yhdistämään sen Dropsin Brushed  alpaca silk-lankaan. Näin sain toivomani pörröisyyden paitaan ja muutenkin yhdistelmä oli mukava tuntumaltaan. Neuloin ohjeesta poiketen paidan 6 mm puikoilla. Tein mallitilkunkin, mutta en saanut sitä täsmäämään, joten annoin vaan mennä. Lankaa minulla kului New cedroa vajaa kahdeksan kerää (noin 400 g) ja alpakkahöttöä reilu kuusi kerää (noin 150 g). 

Paidasta tuli erinomaisen sopiva siitä huolimatta (tai sen takia), että koko ei mennyt tällä kertaa ohjeen mukaan, Neuloin L-koon mukaan, mutta valmis paita on ohjetta reilut 20 cm kapeampi rinnan ympärykseltään.  Koska tämä paita neulottiin ylhäältä alaspäin, oli sitä mahdollista sovittaa matkan varrella ja vertasin kokoa myös aiemmin neulomiini sopiviin paitoihin. Pituutta lisäsin reilusti ohjetta enemmän, koska tykkään siitä enemmän näin. Toki tajusin sen vasta pääteltyäni paidan hihoineen ja helmoineen, joten purkuhommilta ei tälläkään kertaa vältytty. Muuten paita oli helppo ja suhteellisen nopea neuloa. 

Tästä mallista on ohje myös ohuemmalle langalle sekä erikseen villatakki, joita kävin jo Ravelryssä kurkkimassa. Saa siis nähdä tekisinkö jossain vaiheessa toisen samanlaisen vai etsinkö jotain muuta. Hurmaavan houkuttavia neulemalleja on niin monia! 

Mitäs sinulla on puikoilla tai haaveissa seuraavaksi? Lumisia talvipäiviä just Siulle ♥

Toivehupparit lapsille

$
0
0












Ompelukoneeni ovat vuodenvaihteen jälkeen olleet vähällä käytöllä. Lapsilla tuntuu perusvaatetta olevan melko lailla omiksi tarpeiksi ennen seuraavia kasvupyrähdyksiä. Omiin vaatteisiini minulla olisi useampikin houkutteleva kaava, mutta kankaiden valinta tuntuu tuskaisalta. Mikään kuosi ei huuda nimeäni eikä pelkkä musta houkuta. Ennemminkin olen silmäillyt omaa vaatekaappiani sillä silmällä, mitkä ommelluista vaatteista ovat niitä, mitkä toistuvasti päätyvät päälleni ja mitkä taas jäävät kaappiin. Siltä pohjalta olen sitten yrittänyt luoda ompelusuunnitelmaa. Ehkäpä pieni tyylin murros on meneillään ja koen sen ihan tervetulleena. Liekö somessa näkemäni muoti, kertyvä ikä, arjen vaateet  vai kaikki yhdessä, mutta kevääksi on kyllä jotain uutta ommeltava!

Näihin huppareihin toiveet tulivat suoraan lapsilta itseltään ja todellakin tartuin niihin. Etenkin meidän koululainen on niin urheiluvaatteiden perään, että ihanaa, kun äidin tekemät pertsatkin kelpaavat Adidasten rinnalla. Poika kaiveli haicollegen itse Eurokankaan palalaarista ja tilasi siitä samanlaisen hupparin kuin aiemmin tekemäni ovat olleet. Kaavana on tietenkin LillaLumin Jasu, suosikkihupparikaavani hoikalle pojalle. Nyt on kokona jo 146 cm! Tuntuu hurjalta ommella jo tuossa koossa. Joku ehkä muistaa ensimmäiset blogivuoteni, kun samaiselle poikaselle ompelin koossa 74 cm ♥ ( Olisipa muuten kiva kuulla, onko ruudun toisella puolella joku, joka on alusta asti seurannut kässätaivaltani? )

Tinttara taas antoi itse tarkat speksit siitä millaisen hupparin hän halusi. Piti olla lyhyt ja olkapäillä "viivoja", värinä liila kuten kaverillansa. Ihana laventeli jc löytyi valmiiksi kaapistani ja kaavan yhdistelin Ottobren paitakaavoista muokkaamalla. Hihan puhvituksen piirsin itse halkaisemalla, levittämällä ja korottamalla hihan yläosaa. Pituudestakin pääsimme kompromissiin, kun tylsimyksenä en suostunut napamittaista paitaa tekemään. Nyt napa saattaa vilahtaa, jos kädet nostaa ihan ylös... Yksivärisessä hupparissa pisteenä iin päällä ovat kultaiset ompelumerkit; Ommelkuplan yksisarvinen koristeena edessä ja oma nimikkomerkkini signeerauksena takahelmassa.  En muuten lakkaa hehkuttamasta noita omalla nimellä ja/tai logolla varustettuja nahkapaperimerkkejä, jotka kesällä sain silloiselta Datanorpalta, jonka päivitetty nimi on Kainor. Merkit ovat kestäneet pesuja vaatteissa hyvin ja tykkään merkkien ulkonäöstä tosi paljon!

Millaisia vaatteita teidän kouluikäiset pitävät? 
Reipasta loppuviikkoa just Siulle ♥

 

Pinkki ja pehmoinen Infinity shawl

$
0
0







Doomscrollaajien kuningatar täällä hei! Taannoinen hiihtoloma kului ihanasta auringosta ja perheen kanssa yhdessä tekemisestä nauttien, mutta samalla ihan liian tiiviisti uutisia tuijottaen. Se jos mikä oli omiaan stressitason ja ahdistuksen nostoon, ja melkein jo pakkasin varmuuden vuoksi perheelle tavaratkin valmiiksi pikaista evakkoreissua varten. Tuntui niin absurdilta hetkessä alkaa pelätä sotaa - asiaa, mitä en olisi ikinä uskonut miettivänikään omalle kohdallemme. Koronapandemian jälkimainingeissa olisin kyllä toivonut maailmalle ihan jotain muuta... 

Huolen vyöryn keskellä huomasin saavani lohtua neulomisesta. Silmukoiden syntymisessä ja työn etenemisessä on aina jotain hyvin tyynnyttävää ja maadoittavaa. Ei turhaa mietiskelyä, vain sormien lomitse soljuvaa pehmeyttä. Keskittymistä vain meneillään olevaan hetkeen, omaan kuplaan, missä kaikki on juuri nyt kohdallaan. Ja se, että saa aikaan jotain konkreettista, jotain ihanaa ja käsillä kosketeltavaa. Tällä kertaa valittu neuleen värikin toi iloa ja piristi synkistynyttä mieltä. Niin se vain on - toiminta on terapeuttista!

Ajatus tähän huiviin virisi jo vuosi sitten, kun neuloin pinkin Oslo-piponi. Halusin sille saman värisen huivin kaveriksi ja viime syksynä löysin oikeat langat odottamaan. Yhdistin Dropsin Fabelia ja Brushed alpaca silkiä, ohjeena on Katian Infinity shawl.  Se on ihana ja helppo malli, joka on ihan paras telkkarin katselu- ja automatkaneule yksinkertaisuudessaan. Nyt halusin vähän jotain lisää, joten pyöräytin vielä tasselitupsut huivin kulmiin. Näiden asusteiden kanssa olo on heti pirteämpi ♥

Millaisilla keinoilla Sinä haet rauhan tunnetta, mikä Sinua auttaa?
Lohdullisia ajatuksia just Siulle ♥ 

 


Tylli-uimapuku ja Nuppunen 5

$
0
0
















 Jos olet vilkaissut tänään ulos, niin voinet yhtyä mielipiteeseeni siitä, että rantakelit eivät hetkeen ole täällä. Katse on silti sitkeästi kohti kevättä ja kesää, joten optimistisesti ompelin neitoselle uikkarit valmiiksi. Idealamppu syttyi saadessani käsiini uusimman Nuppunen-kirjan, joka painottaa tällä kertaa liikuntaan ja hyvinvointiin. Pienten tyttöjen Tylli-kaava oli niin söpö, että sellainen oli ommeltava meillekin! Ihanan pirteän pinkki kuosi on Nupun Sydäntalvi ja materiaalina on liukas urheilutrikoo, joka sopii erityisen hyvin uima-asuihin. Uikkariteema innosti myös Tinttaraa, joka sujuvasti stailasi itse itsensä kuvauksia varten ♥

Jos olet ehtinyt Nuppusen kaavoihin tutustua tai olet mallikuvia nähnyt, tiedätkin, että Tylli on oikeasti yksiosainen uimapuku. Sellaista minäkin olin ompelemassa, mutta sovitusvaiheessa Tinttara rakastui erillisiin ylä- ja alaosiin, joita en ollut vielä yhdistänyt helman kanssa. Totesimme yhdessä osien olevan aivan kelpoiset bikineiksi ja meidän miniteini oli aiiiivan haltijoissaan napapaidasta. Sen verran minäkin joustan, rannalle jos mihin voi mennä napa paljaana... Alkuperäisestä ohjeesta poiketen ylä-ja alaosat ovat siis erillään ja molempiin on lisätty "resorikaitale" vyötärölle. Hamosen alla olevia bikinihousuja jouduin vähän kaventelemaan  hoikalle lapselle. Kokoa arpovalle vinkkaankin, että ota leveys pienemmän koon mukaan, jos lapsi on kapoinen. Olimme molemmat, minä sekä Tinttara, hyvin tyytyväisiä lopputulokseen ja tuota yläosan kaavaa tulee varmasti hyödynnettyä jumppatoppiinkin. 

Mutta entäpä se uusin Nuppunen? Nuppu print companyn viides kirja keskittyy hyvinvointiin ja liikkumiseen tarjoten kaavoja teemaan sopien. Kirjasta löydät naisten treenivaatteita, takin, pari rentoa mekkoa sekä t-paidat ja uima-asut koko perheelle. Naisille kokoskaala on 34-52 ja lapsille 74- 140 cm. Materiaaliksi valikoituu tällä kertaa trikoo-, softshell- ja lycrakankaat. Nuppunen 5 on tyyliltään saman henkinen aiempien opusten kanssa. Kuvat ovat harmonisia ja kauniit luontomaisemat nostavat vaatteet kivasti keskiöön. Kirjan alkuosa on teemoiteltu vuodenaikojen mukaan ja malleja esitellään monipuolisesti. Loppuosasta löytyy tarkemmat kuvaukset vaatteista ja tietenkin yksityiskohtaiset ompeluohjeet. Kaava-arkit ovat ihanan selkeät ja bonuksena on vielä erilliset ohjeet ja vinkit yleisesti ompeluun. Seuraavaksi tästä kirjasta ompeluun pitää ottaa lycrasta ommeltava juoksuvyö, johon myös löytyy ohje. Kuvissa näet muita malleja, jotka jäivät minua kiinnostamaan. Kaiken kaikkiaan ihastuttava kirja muiden  Nuppusten joukkoon ♥

Joko Sinä olet suuntaamassa kesää kohti vai kannattaako kaivaa merinot kehiin uudestaan?

Kivaa viikkoa just Siulle ♥

Sussu-verkkaripuku

$
0
0










Ai että tulivat pääsiäisvapaat tarpeeseen! Uusi työni on imaissut minut mukanaan niin vauhdilla, että iltaisin uni tulee heti pään kopsahtaessa tyynyyn eikä ompelemisesta ole jaksanut haaveillakaan. Vaikka uusi on innostavaa ja kiinnostavaa, se on myös haastavaa ja kiireistä, joten mikään isompaa ajattelua vaativa ei ole houkuttanut virka-ajan jälkeen. Vaikka nyt lomalla olisi ollut ihana lähteä jollekin pienelle reissulle, veti koti pitemmän korren ja tästä tulikin varsinainen kässäloma! Olen leikannut pitkästä aikaa vinon pinon kankaita lasten vaatteisiin, viimeistellyt keskeneräisiä ompeluita ja piirtänyt uusia kaavoja. (Laskin juuri, että 19 vaatetta on tekeillä, saattoi mopo lähteä keulimaan.)  Välissä olen ehtinyt neuloa ja saanut aloittamani tuftaustyönkin valmiiksi. Ihan parasta!

Ompelujumi lähti purkautumaan, kun sain ommeltavakseni Ommelkuplan uutuusverkkarikangasta. Valitsin violetinsävyisen Kuiske-kuosin, mihin oli helppo yhdistää musta ribbiresori. Verkkarilta osasin odottaa huippulaatua, sillä viime vuonna tytsylle ompelemani verkkapuku on ihan priimaa edelleen! Tämä verkkari on sopivan tukevaa ja sileäpintaista ja sisäpuoli on pehmeäksi harjattu. Kaavaakaan ei tarvinnut itse arpoa, sillä Ommelkuplalta ilmestyi juuri naisille kaavapaketti. Sussu-kaava sisältää takin, jossa on kolme eri kaulusvaihtoehtoa sekä housut, joissa valittavana on suora kapea lahje tai resorilahje. Omaan settiini valitsin hupullisen takin ja taskut. Takin leikkaus on hyvä ja parantaa istuvuutta ja taskut oli helppo upottaa saumaan. Muokkausta tein sen verran, että lisäsin huppuun nauhat ihan vaan näköä lisäämään. Housut tein resorilahkeilla. Valitsin koon varmuuden vuoksi reilumman mukaan ja jouduin valmista vaatetta kaventamaan vähäsen. Etenkin housut jäivät alkuun reiluiksi, vaikka tarkoitus on olla slim fit. Koska kokotaulukkoa tässä kaavassa ei ole, niin vinkkaankin ottamaan mittanauhan kauniiseen käteen ja vertaamaan kaavaa sopivaan vaatteeseen. Kaiken kaikkiaan tykkään kaavasta kovasti ja varsinkin takin kaavaa hyödynnän varmasti jatkossakin ♥ Kyllä kelpaa pyöräilykausi korkata näillä vermeillä, sopii muuten täydellisesti myös fillarin väriin!

Oletko sinä verkkareita ommellut tänä keväänä? 

Aurinkoista pääsiäisen loppua just Siulle ♥

Magnolia bloom lite - neulepaita

$
0
0

 








Motivaatio on kumma juttu. Se on voima, joka saa toimimaan ja etenemään. Se voi saada tulta ulkoa päin ja jopa pakosta, tai sitten sitä ajaa oma vilpitön halu saavuttaa jotain. Motivaatiota voi olla ilman tekemisen iloa, mutta iloista tekemistä ei juurikaan ilman motivaatiota. Olen miettinyt  viime aikoina paljon omaa motivoitumistani erilaisiin asioihin; sitä, miksi jokin mielestäni tärkeä asia ei herätä riittävää motivaatiota ja miksi taas jokin ajatuksen tasolla vähänpätöinen juttu saa isoimman motivaation? Kässämotivaationi on käyttäytynyt erikoisesti koko kevään ajan. Se on elänyt paljon sen mukaan, kuinka kuormittunut olen ollut ja mikä on illan vireystila. Vaikka motivaatiota sinällään olisikin, ei ole ollut aina voimavaroja. Kässäilyssä sen olen huomannut etenkin siinä, kuinka paljon vähemmän olen motivoitunut siirtymään illalla yksinäiseen ompsuun aloittamaan uutta ompeluprojektia, kuin käpertymään sohvatyynyjen väliin neulomaan. Neulominen on selkeästi matalamman kynnyksen ja motivaation puuhaa, ompeleminen vaatii enemmän. Toisaalta motivaatio tehdä edes jotakin käsityötä päivittäin on suuri, sillä palkintona se tarjoaa konkreettista kauneutta, mielenrauhaa (paitsi silloin kun homma menee p*rseelleen) ja omaa aikaa. 

Rakastuin talvella ihan täysillä Camilla Vadin suunnittelemaan Magnolia bloom- paitaan ja neuloin sen paksuna ja pörröisenä. Koska se on niin lämmin, että kevään korvilla sitä ei voinut käyttää enää, ilahduin kovasti bongatessani netistä samasta ihanuudesta kevyemmän version. Lite-versio neulotaan ohuemmasta langasta ja suosituksena on sport-vahvuinen villalanka, jossa on 100 g/300 m. Tiesin heti haluavani neuloa sen, mutta lankaa ja väriä etsiessäni olin ihan pinteessa. Kunnes ruokaostoksilla käydessä silmiini osui alekorissa aivan täydellisen sävyinen liila lanka, joten lastasin sitä korin täydeltä. Neuloin oman versioni siis Novitan Muumi Huviretki-langasta, jossa on 112 m/50 g. Koska lanka on suositusta paksumpaa, valitsin ohjeesta pienemmän koon (4). Tuo Huviretki on sekoitelanka villaa ja polyamidia, mutta koska en ole vieläkään oppinut lankahifistelijäksi, olen vain tyytyväinen tuon ihanan pehmoiseen tuntumaan ja mahdollisuuteen pestä paita pesukoneessa.

Kyseisen paidan ohje on saatavilla tällä hetkellä vain englanniksi ja tanskaksi. Olen saanut useampia viestejä, joissa ohjetta kysytään suomeksi ja harmitellaan, että neule jää väliin kielitaidon puutteen takia. Sinua, joka mietit rohkenetko tarttua englanninkielisiin ohjeisiin, tahdon rohkaista lämpimästi! Ohjeet ovat yleensä selkeitä ja niissä toistuu sama rakenne ja termit kuin suomenkielisissäkin. Jos jokin tietty termi jää askarruttamaan, kannattaa se laittaa youtubeen ja lähes 100% varmuudella siitä löytyy ohjevideo. Hyvä neulesanasto löytyy mm. Titityyn sivuilta. Jos koot ovat tuumina, kannattaa ne netin mittamuunninta käyttäen kääntää senteiksi ja kirjoittaa itselle muistiin ohjeeseen. Ja jos homma ei millään etene, kannattaa neuvoa kysyä facebookin neuleryhmistä ja apu tulee yleensä minuuteissa. Nyt vaan motivaatiota herättelemään tämänkin suhteen!

Linnunlaulun ja vihertävien puiden täytteistä uutta viikkoa just Siulle ♥

Tulevalle ekaluokkalaiselle

$
0
0











Viime perjantaina päättyi yksi merkittävä ajanjakso perheemme elämässä niin lapsen kuin vanhempien näkökulmasta. Päiväkodin portti napsahti selän takana kiinni vihoviimeistä kertaa Tinttaran jäädessä kesälomalle odottelemaan koulun aloitusta. Eskarin kevätjuhlassa itkeä tyrskytimme molemmat, tyttö sekä minä, sillä loppu on aina loppu, vaikka edessä olisikin jo uusi ovi avoinna. Siirtymä tuntuu näin kuopuksen kohdalla paljon isommalta kuin esikoisen kanssa. Silloin minulla oli kouluikäisen lisäksi vielä leikki-ikäinen päiväkotilainen, nyt kaksi koululaista.

Varhaiskasvatuksella on lapsen elämässä iso rooli ja vaikutus. Olemme olleet siinä onnellisessa asemassa, että lastemme päiväkotiryhmissä ja eskareissa on ollut turvallista pysyvyyttä ja lämminhenkisiä taitavia kasvattajia, joiden kanssa on ollut helppo luoda hyvä yhteistyö vuosien aikana. Ei ole itsestään selvyys sekään. Molemmat muksut muistelevat päiväkotivuosiaan ja sieltä tuttuja lapsia ja aikuisia hyvillä mielin, mutta lasten tapaan ilman ikävää, nenä jo innokkaana tulevaa kohti käännettynä. Itse tunnen kaihertavaa haikeutta, surua ajan ohikiitävyydestä ja siitä muutoksesta, mitä vanhemman roolissa käyn läpi lasten kasvaessa. Samalla kuitenkin kutkuttaa se vapaus ja rentous, mikä oli jäänyt pikkulapsivaiheessa vahtivuorojen ja yleisen viihdyttämisen alle. Omaa aikaa alkaa olla kohta niin paljon, etten edes tiedä mitä sillä tekisin!

Vaatekriittisyys on kasvanut Tinttaralla entisestään, mutta yhteistyössä hänen kanssaan suunniteltiin mallit ja valittiin kankaat näihin. Ompelin pinkan legginssejä todelliseen tarpeeseen ja muutaman pitkähihaisen varastoa täydentämään. Housujen kaavana on iänikuinen PaaPiin Lilja. Nuppu print companyn kukkatrikoot ompelin sujuvasti väärään langansuuntaan, jotta sain kankaan korkeuden riittämään lahkeen pituuteen. Toimii aivan mainiosti niinkin päin ja kukat asettuvat kauniisti lahkeiden ulkosivuun. Paidat olen muokkaillut LillaLumin Ilonasta ja Justus&Selinasta. Ribbitrikoo, mistä tein liilan paidan, oli uusi tuttavuus ja varsin viehättävä sellainen. Lisäksi ompelin kesäisen Laila-haalarin Kaavastudio Ainoan kaavalla heidän leoparditrikoostaan. Jännityksellä odottelen mahtaako nämä vielä syksyllä kelvata päälle koulun alkaessa. Neidillä on nimittäin vankka taipumus siihen, että vaatteiden pitäisi olla samat kuin kaverilla ja sopivaa vaatetta ei ikinä löydy, vaikka valinnanvaraa todellakin on. 

Joko siellä ollaan lomatunnelmissa?
Ihanaa alkavaa heinäkuuta just Siulle ♥

Kullanmuru-villapaita

$
0
0








Miten upea voikaan olla maisema, mikä avautuu rannikolla! Olen koko ikäni ollut vannoutunut järviseudun kasvatti, mutta viime vuosina viehättynyt yhä enemmän merestä. Se missä meri aiemmin tuntui minusta liian avaralta ja arvaamattomalta, näyttäytyy se nyt valloittavan kesyttömänä, vapauttavana ja mieltä tyynnyttävänä. Sama efekti kuin tunturin laella; oma sisäinen hulina ja kiire rauhoittuvat kaukaisuuteen katsoessa. Elämä on niin täynnä monenlaisia yksityiskohtia takerruttavaksi, jolloin kokonaisuus tahtoo unohtua. Aavalle merelle tuijotellessa kokonaisuus asettuu taas paremmin uomiinsa. 

Kävimme ihastelemassa merimaisemaa Virolahdella, mikä oli sopivan matkan päässä täältä kotoisan Saimaan rannalta. Samalla kuvasin neitoselle neulomani Kullanmuru-villapaidan. Olen aiemmin neulonut vastaavan neuletakkina, ohje löytyy Klompelompen ensimmäisestä kirjasta. Malli on minusta kauniin pelkistetty, mutta jujua tulee pintaneuleesta ja niskan sekä hihojen nappihalkioista. Sain upotettua tähän useamman kerän omasta neuleestani jäänyttä Novitan Huviretki-lankaa, mikä ihastutti myös lasta pehmoisuudellaan. Paita pääsi heti käyttöön ja väljä malli oli omiaan  kevyeksi lämmikkeeksi ulkoillessa.

Kesän edetessä neuloosi on hellittänyt viimein ja viimeiset viikot (tai niiden myöhäisillat) olen viihtynyt erinomaisesti ompelukoneen äärellä. Yritän saada tuotoksia myös tänne blogiin jossain vaiheessa, mutta sitä ennen sinun kannattaa ottaa seurantaan instagramtilini @hannakatrie, joka päivittyy tiuhemmin.

Oikein ihanaa, kehoa ja sielua lämmittävää heinäkuuta just Siulle ♥ 
Viewing all 367 articles
Browse latest View live